Osanottokortti (47/2012)

Kuolema koskettaa joka kerta, mutta kun kyseessä on pieni lapsi ja kuolema on täysin odottamaton, se koskettaa vielä syvemmältä. Osanottokorttini on ensimmäinen laatuaan, ja toivon mukaan näitä ei tarvitse tehdä useammin.

Koska en ole aiemmin tehnyt korttia tällaiseen tilanteeseen, kyselin netissä mitkä kriteerit surunvalittelukortilla tulee olla. Jokainen kokee kuoleman omalla tavallaan, mutta tietyt peruspiirteet korostuivat. Hillitty, vähäeleinen, mielellään musta/harmaa-valkoinen. Enkelikuva sai ristiriitaisen vastaanoton, kun kysyin saako sellainen olla. Kaikenlaiset kuvat jäi siis pois. Halusin lisätä korttiin vaaleanpunaista ja kukkakaupassakin ehdotettiin vaaleanpunaisia ja pinkkejä kukkia, kerrottuani kimpun tarkoituksen.

Leimasintakaan ei tähän tarkoitukseen ole, mutta Lämmin halaus toimi mielestäni hyvin kannessa kun sisällä on lyhyehkö teksti surusta ja muistosta. Sama harmaa-valkoinen linja seuraa sisällä ja takakannessa.